Olen palannut matkoiltani taas turvasatamaani Chandigarhiin ystavaperheeni luo. Vaan eipa kay taallakaan aika pitkaksi: paahtoleipa oli menna aamupalalla vaaraan kurkkuun, kun koko talo alkoi yhtakkia tarista perustuksiaan myoten maanjaristyksen kourissa. Ovet avautuivat itsestaan ja koko talo tarisi niin kuin se olisi yhtakkia herannyt eloon. Jaristysta kesti taalla ehka pari, kolme minuuttia, mutta mitaan suurempia tuhoja se ei aiheuttanut. Sen sijaan parinsadan kilometrin paassa, Pakistanin puolella, jaristys on tehnyt pahaa jalkea ja kuolleitakin saattaa olla yli tuhat.

Muutenkin viime viikko on ollut taposen taynna unohtumattomia kokemuksia. Lahdettyani Chandigarhista suuntasin ensin Gangesin rannalla sijaitsevaan pyhaan Rishikeshin kaupunkiin. Siella vietin kolme paivaa eraan intialaisen ystavani kanssa. Ikava kylla Beatlesin pojat taisivat tehda kaupungille karhunpalveluksen, kun tulivat juuri sinne henkistymaan. Sen jalkeen kaupunkiin on nimittain virrannut lansimaisia turisteja, jotka etsivat elamalleen tarkoitusta, kuka joogaamalla, kuka meditoimalla, mutta - valitettavan usein - myos huumeiden avulla. Paikalliset tietolahteeni tiesivat kertoa, etta Rishikeshista saa edullista ja laadultaan Intian parasta hashista, vehmaat viljelyalueet kun loytyvat ihan Rishikeshin kaupungin kupeesta, laheisilta vuorilta.

Kaikesta huolimatta reissu Rishikeshiin oli silti hieno. Laajalla temppeli- ja ashram-alueella kavellessa pystyi silti tavoittamaan jotakin siita tunteesta, joka saa niin monet hindu-pyhiinvaeltajat tungeksimaan kaupunkiin. Erityisen vaikuttava oli joka ilta Ganges-joen varrella pidettava pyha aarti-rituaali, jossa kunnioitetaan aiti Gangaa. Koko seremonia kesti noin tunnin verran, oranssiin kaapuihin pukeutuneet pikkupojat (Voiko olla mitaan suloisempaa kuin arviolta 5-vuotias pappiskokelas kiemurtelemassa aanettomasti paikallaan ja haukottelemassa seremonian kestaessa ja kestaessa?), jotka opiskelivat paikallisessa pappisseminaarissa lauloivat koko seremonian ajan mantroja ja tilaisuutta johti yksi Intian tunnetuimmista guruista, jota sain myohemmin haastatellakin. Ja aina valilla taputettiin rytmikkaasti ja kierratettiin palavia soihtuja yleison joukossa siunausta tuomassa, niin etta eipa se kai ole ihme, etta kaikki me lansituristit annoimme digikameroittemme rapsya.

Rishikeshissa ollessani kavin myos - noin ihan tyon puolesta tietenkin;) - katsastamassa maailman hienoimmaksi kylpylahotelliksi aanestetyn lomakeskuksen, joka sijaitsee vuorilla parinkymmenen kilometrin paassa Rishikeshista. Voi sita hienostunutta yltakyllaisyytta: jokaista toivettasi tayttamassa on aarimmaisen kohteliaasti ja hienotunteisesti kayttaytyva lauma ayerveda- ja shiatshu-hierojia ja jooga-ohjaajia ja meditaation opettajia. Aamuisen joogatuntisi voit halutessasi pitaa auringon noustessa amfiteatterissa, josta lankeaa upea nakoala vuorilta alas laaksoon. Tai voit rentoutua kylvyssa, jonka veteen on sekoitettu tuoreiden kukkien teralehtia ja elvyttavia oljyja. Lounaasi nautit tietysti korkeatasoisessa ravintolassa, joka tarjoaa paitsi paikallisia herkkuja myos eurooppalaisen keittion parhaita paloja. ...Itse viivyin kylpylassa vain yhden iltapaivan, mutta olisin halunnut jaada viikoksi. Tai puoleksi vuodeksi, kuten kylpylassa haastattelemani itavaltalainen raharikas Gigi...

Rishikeshista jatkoin matkaa muutamaksi paivaksi viela syvemmalle vuoristoon. Luvassa siis piakkoin makupaloja suomalaisen toimittajan toilailuista intialaisten pyhiinvaeltajien keskella vuoristovaelluksella!