Tässä sitä taas ollaan: kapsäkki on pakattu, ja lento Delhiin lähtee muutaman tunnin kuluttua. Enpä olisi uskonut viime reissulta palattuani, että jo puolen vuoden kuluttua olen lähdössä Aasiaan takaisin!

Näin lähdön aattona mieli on kuitenkin rauhallinen ja odottava: kun viime reissusta on niin vähän aikaa, luulen tietäväni tarkkaan, minkälaiseen liemeen olen itseäni työntämässä - niin hyvässä kuin pahassakin. Siis tervetuloa pakokaasuihin tukehtuvan Delhin kuumat kadut ja liikenteen kakofonia, tervetuloa kuumat päivät ja virvoittavat illat! Ihan kohta kuljen taas Intian kaduilla tukevissa sandaaleissa ja järkevissä reisitaskuhousuissa - niin ja olkalaukussa tietenkin pullollinen käsien desinfiointiainetta, joka pitää pahimmat pöpöt poissa.

Vaikka odotankin jo innolla matkaa, mieli on tietysti myös haikea: on vaikea jättää kuukausiksi taakseen perheensä ja kaikki hyvät ystävänsä, eikä kyyneleisiltä jäähyväisiltäkään ole vältytty. Mutta kaipa te kaikki olette täällä vielä, kun palaankin - eikös niin?

Ja tietäkää, että olette ajatuksissani myös siellä kaukana.